1. Introduction
Johdanto-osuus on selkeä, mutta ehkä turhan laaja. Tarvitseeko lukija näin paljon tietoa esim. Wikipediasta? Kirjoittaja viittaa Wikipedian (Giles 2003) lisäksi neljään muuhun tutkimukseen, jotka mielestäni ovat relevantimpia. Johdannon lopusta lukijalle tulee selvä käsitys siitä, mitä artikkeli käsittelee. Mitään hypoteesia ei mainita. Tosin artikkelin kokonaan luettuani en ollut enää aivan varma, oliko artikkelin sisältö kuitenkaan loppujen lopuksi se, mitä johdanto lupasi.
2. Materials and Methods
Tämännimistä lukua ei artikkelissa ole, mutta tutkimuksen toistettavuuden vaatimus täyttyy. Pääotsikon Experimental Examination of the Knowledge-Exchange Dilemma alta löytyy tarkka selonteko tutkimustavasta ja tutkimuksen kulusta. Näillä tiedoilla tutkimus on helppo toistaa, vaikkakaan en toistaisi sitä tällaisena.
Koehenkilöiden tiedonjakamisesta saama hyöty on raha, mikä jää arveluttamaan itseäni. Rahapalkkiotahan ei yleensä autenttisissa tilanteissa ole tarjolla. Perustelut, miksi raha oli valittu osallistujien saamaksi hyödyksi, olisivat tarpeen.
3. Results and 4. Conclusion
Tulokset on esitetty paitsi tekstin myös graafien avulla. Kuviot helpottanevat visuaalisten lukijoiden lukemista, mutta itse lähinnä ahdistun kaikenlaisten taulukoiden tutkimisesta. Selkeä ja havainnollinen teksti riittää.
Epäselväksi jää myös ryhmän koon vaikutus tutkimukseen. Group Size -otsikon alla ryhmäkoko viimein mainitaan. KIrjoittajat viittaavat aiempiin tutkimuksiin, joissa ryhmäkoko on ollut tärkeä tekijä tiedonjakohalukkuudessa, mutta toteavat sen omassa tutkimuksessaan merkityksettömäksi. Kuitenkaan minulle ei selviä edes se, montako henkilöä tutkimukseen osallistui tai miten ryhmäkoko on todettu merkityksettömäksi.
Jotenkin lukeminen tuntuu hankalalta. En erota, mihin tuloksien selvittäminen päättyy ja mistä conclusion alkaa. Ovatko ne yhtä ja samaa asiaa tässä artikkelissa? Miksi lopuksi esitetään vielä uusia lähteitä?
5. Discussion
Onko tätä?
6. Title.
Otsikko ei mielestäni vastaa tekstiä tai tehtyä tutkimusta, eikä missään tapauksessa ainakaan paljasta mitään tuloksesta.
7. Abstracton hyvä ja houkuttelee lukemaan tutkimuksesta. Se herättää melko korkeitakin odotuksia, joita artikkeli ei mielestäni lunasta.
8. Final Analysis
List the three most important IMPROVEMENTS that are needed.
1. Otsikkoa tulisi muokata paremmin artikkelia vastaavaksi.
2. Artikkeli kaipaa selkeitä väliotsikoita. Numerointi helpottaisi erottamaan pääotsikot alaotsikoista.
List the three most important STRENGHTS of this paper, which should not be lost in the process of revision.
1. Itse asia: mielenkiintoinen ja ajankohtainen, tutkimisen arvoinen. Mutta onko tässä esitetty tutkimustapa paras mahdollinen (raha tiedonjaon motivoijana)
WRITING STYLE and LANGUAGE
Kieli oli ymmärrettävää, ei liian tieteellistä maallikonkaan luettavaksi. Teksti olisi voinut kuitenkin olla huomattavasti tiiviimpää, ja ehkä muutamia virkerakenteita olisi voinut selkiyttää jakamalla pitkät virkeet kahdeksi. Englannin kieleen tottumattomalla lukijalla oli paikoin vaikea ymmärtää asiaa.
In my view this paper should be placed in the following category:
ACCEPT: publish as it is
ACCEPT: but in of need further work as indicated in this review REVISE AND RESUBMIT: in need of major changes as indicated in this review
REJECT: for reasons indicated in this review
REVIEW - COMMENTS FROM REFEREES
1. Introduction
Johdanto-osuus on selkeä, mutta ehkä turhan laaja. Tarvitseeko lukija näin paljon tietoa esim. Wikipediasta? Kirjoittaja viittaa Wikipedian (Giles 2003) lisäksi neljään muuhun tutkimukseen, jotka mielestäni ovat relevantimpia. Johdannon lopusta lukijalle tulee selvä käsitys siitä, mitä artikkeli käsittelee. Mitään hypoteesia ei mainita. Tosin artikkelin kokonaan luettuani en ollut enää aivan varma, oliko artikkelin sisältö kuitenkaan loppujen lopuksi se, mitä johdanto lupasi.
2. Materials and Methods
Tämännimistä lukua ei artikkelissa ole, mutta tutkimuksen toistettavuuden vaatimus täyttyy. Pääotsikon Experimental Examination of the Knowledge-Exchange Dilemma alta löytyy tarkka selonteko tutkimustavasta ja tutkimuksen kulusta. Näillä tiedoilla tutkimus on helppo toistaa, vaikkakaan en toistaisi sitä tällaisena.
Koehenkilöiden tiedonjakamisesta saama hyöty on raha, mikä jää arveluttamaan itseäni. Rahapalkkiotahan ei yleensä autenttisissa tilanteissa ole tarjolla. Perustelut, miksi raha oli valittu osallistujien saamaksi hyödyksi, olisivat tarpeen.
3. Results and 4. Conclusion
Tulokset on esitetty paitsi tekstin myös graafien avulla. Kuviot helpottanevat visuaalisten lukijoiden lukemista, mutta itse lähinnä ahdistun kaikenlaisten taulukoiden tutkimisesta. Selkeä ja havainnollinen teksti riittää.
Epäselväksi jää myös ryhmän koon vaikutus tutkimukseen. Group Size -otsikon alla ryhmäkoko viimein mainitaan. KIrjoittajat viittaavat aiempiin tutkimuksiin, joissa ryhmäkoko on ollut tärkeä tekijä tiedonjakohalukkuudessa, mutta toteavat sen omassa tutkimuksessaan merkityksettömäksi. Kuitenkaan minulle ei selviä edes se, montako henkilöä tutkimukseen osallistui tai miten ryhmäkoko on todettu merkityksettömäksi.
Jotenkin lukeminen tuntuu hankalalta. En erota, mihin tuloksien selvittäminen päättyy ja mistä conclusion alkaa. Ovatko ne yhtä ja samaa asiaa tässä artikkelissa? Miksi lopuksi esitetään vielä uusia lähteitä?
5. Discussion
Onko tätä?
6. Title.
Otsikko ei mielestäni vastaa tekstiä tai tehtyä tutkimusta, eikä missään tapauksessa ainakaan paljasta mitään tuloksesta.
7. Abstract on hyvä ja houkuttelee lukemaan tutkimuksesta. Se herättää melko korkeitakin odotuksia, joita artikkeli ei mielestäni lunasta.
8. Final Analysis
List the three most important IMPROVEMENTS that are needed.
1. Otsikkoa tulisi muokata paremmin artikkelia vastaavaksi.
2. Artikkeli kaipaa selkeitä väliotsikoita. Numerointi helpottaisi erottamaan pääotsikot alaotsikoista.
List the three most important STRENGHTS of this paper, which should not be lost in the process of revision.
1. Itse asia: mielenkiintoinen ja ajankohtainen, tutkimisen arvoinen. Mutta onko tässä esitetty tutkimustapa paras mahdollinen (raha tiedonjaon motivoijana)
WRITING STYLE and LANGUAGE
Kieli oli ymmärrettävää, ei liian tieteellistä maallikonkaan luettavaksi. Teksti olisi voinut kuitenkin olla huomattavasti tiiviimpää, ja ehkä muutamia virkerakenteita olisi voinut selkiyttää jakamalla pitkät virkeet kahdeksi. Englannin kieleen tottumattomalla lukijalla oli paikoin vaikea ymmärtää asiaa.
In my view this paper should be placed in the following category:
ACCEPT: publish as it is
ACCEPT: but in of need further work as indicated in this review
REVISE AND RESUBMIT: in need of major changes as indicated in this review
REJECT: for reasons indicated in this review
Reviewer’s Comments